UTAKin lausunto velkajarrusta
Kansalliselle velkajarrulainsäädännölle ei ole esityksessä mielekkäitä perusteluita.
UTAKin lausunto velkajarrusta Lue lisää
Markkinatalous on paitsi dynaaminen, niin myös epävakaa talousjärjestelmä. Syyt tähän ovat merkittäviltä osin rahataloudellisia. Kuten taloustieteilijä John Maynard Keynes osoitti jo 1930-luvulla, yritysten investointipäätöksiä ohjaavat loogisten tuottokalkulaatioiden lisäksi vaistonvaraiset odotukset tulevaisuudesta ja fundamentaalinen epävarmuus. Myös maailmantalouden suhdannevaihtelut ja kompleksisten sekä epävakaiden rahoitusmarkkinoiden toiminta synnyttää toistuvasti velkakriisejä, jotka uhkaavat levitä reaalitalouteen.
Uuden talousajattelun keskuksen jakaman keynesiläisen perusnäkemyksen mukaan täystyöllisyyden saavuttaminen ja tasapainoinen talouskehitys edellyttävät aktiivista kysynnänsäätelyä sekä kapitalismin toimintaa vakauttavia instituutioita. Ilman kysynnänsäätelyä talous voi jämähtää vajaatyöllisyyden ja heikon kasvun tilanteeseen, mikä on yhteiskunnan ja työttömäksi jääneiden yksilöiden hyvinvoinnin kannalta sietämätöntä.
Finanssipolitiikka on keskeinen keino talouden vakauttamiseen. Työttömyyden kasvaessa julkinen sektori voi lisätä julkisia investointeja ja julkista kulutusta tai alentaa verotusta. Työttömyysturvan kaltaiset instituutiot vakauttavat automaattisesti suhdanteita. Koska talouskasvu ei välttämättä merkittävästi vähennä pitkäaikaistyöttömyyttä, myös suorien julkisten työllistämistoimien tulisi kuulua finanssipolitiikan keinovalikoimaan.
EU:n ja Suomen finanssipoliittisen sääntökehikon uudistamistarpeet kuuluvat Uuden talousajattelun keskuksen keskeisiin teemoihin. Näiden teemojen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä Dezernet Zukunftin ja European Macro Policy Networkin kanssa. Finanssipolitiikan sääntöjen pitää mahdollistaa aktiivinen suhdanteiden tasaaminen sekä tarpeellisten julkisten investointien tekeminen.
Rahapolitiikassa keskuspankkien olisi otettava inflaation ohella huomioon rahapolitiikan vaikutukset potentiaaliseen tuotantoon, työllisyyteen, tulonjakoon sekä rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Tällä hetkellä Euroopan keskuspankin mandaattiin kuuluu ensisijaisesti hintavakaudesta huolehtiminen. UTAKin näkemyksen mukaan hintavakautta tulee tavoitella ennen kaikkea keinoilla, jotka eivät kasvata työttömyyttä, lisää taantuman riskiä tai kasvata eriarvoisuutta. Esimerkiksi tulopolitiikka ja sen koordinoiminen muun talouspolitiikan kanssa on eräs mahdollisuus torjua inflaatiota sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Kansalliselle velkajarrulainsäädännölle ei ole esityksessä mielekkäitä perusteluita.
UTAKin lausunto velkajarrusta Lue lisää
Velkajarrulaki voi johtaa kituliaan kasvun olosuhteissa pitkälle yli 10 miljardin euron hallituskausikohtaisiin sopeutusvaateisiin.
Kutsu: Velkajarrulaki – kohti ikuista talouskuria? Lue lisää
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra järjestivät 18.6. tiedotustilaisuuden, jonka piti ennakkotietojen mukaan liittyä EU:n finanssipolitiikan sääntöjen täytäntöönpanoon. Tilaisuudessa Orpo ja Purra kuitenkin kertoivat esittävänsä Suomelle kansallista velkajarrua. Vasta tilaisuuden jälkeen kävi ilmi, että suunnitteilla on lakiesitys, joka asettaisi 40
Velkajarrun asettaminen olisi virhe Lue lisää
Sopeutustoimet olisi jätettävä tilanteeseen, jolloin kasvuolosuhteet ovat normalisoituneet ja finanssipolitiikan kerroin laskenut nykyistä matalammaksi.
UTAKin lausunto julkisen talouden suunnitelmasta Lue lisää
Kirjoittajat ehdottavat ratkaisuksi tilanteeseen finanssipolitiikan sääntöjen muuttamista niin kansallisella kuin EU:nkin tasolla.
Selvitys: Orpon hallituksen sopeutustoimet kasvattavat Suomen julkista velkasuhdetta Lue lisää
Miten hallituksen sopeutustoimet vaikuttavat kasvuun ja julkiseen talouteen?
Onko lääke vaarallisempi kuin tauti? -raportin julkistus 15.4. Lue lisää
Korkea työttömyys jättää pitkän jäljen talouskehitykseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin.
Korkea työttömyys on suomalaisen talouspolitiikan sokea piste Lue lisää
Lauri Holappa antoi Helsingin yliopiston edustajana lausunnon niin sanottua vientimallia (HE 146/2024 vp) koskevasta lakiuudistuksesta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle. UTAK julkaisee lausunnon. Lausunnon olennainen sisältö 1 Hallituksen esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet Hallituksen lakiesityksessä halutaan
Lausunto sovittelijan ja sovittelulautakuntien toimintaa koskevista muutosesityksistä Lue lisää
UTAK suosittelee, että finanssipolitiikan linja säädettäisiin harkinnanvaraisten toimenpiteiden osalta neutraaliksi vuoden 2025 osalta.
UTAKin lausunto vuoden 2025 budjetista Lue lisää
UTAKin 18.9. vierailuluennolla taloustieteilijä Zsolt Darvas avaa, miksi uudet EU-säännöt vaativat Suomelta jopa yli 10 miljardin euron sopeutuksia 2024–2031.
Vierailuluento: EU:n uudet taloussäännöt ja niiden vaikutus Suomeen Lue lisää