Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreen ”Talouden turvavyö vai kasvun jarru?” -selvityksen mukaan julkisiin menoihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät Suomen taloutta oletettua enemmän ja pidempään. Ensi vaalikaudella finanssipoliittisten sääntöjen edellyttämä sopeutus olisikin järkevintä tehdä pääosin veronkorotusten avulla. Lisäksi sopeutusten vastapainona tarvittaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevia investointitoimenpiteitä.
Selvityksen on laatinut UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen. Raportin laskelmat on tehty Euroopan komission velkakestävyysanalyysimallilla, jota Kyyrönen on jatkokehitellyt sopeutuksen kaikkien vaikutuskanavien huomioiseksi. UTAKin laskelmien lähtökohtana ovat ensi vaalikaudella tehtävät 9,7 miljardin euron nettosopeutukset, jotka vastaavat parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän 8–11 miljardin euron sopeutushaarukan keskiväliä.
”Noin 10 miljardin euron nettosopeutukset seuraavalla hallituskaudella eivät laskelmiemme mukaan onnistu taittamaan julkista velkasuhdetta. Samalla sopeutukset heikentävät BKT:n tasoa pitkäaikaisesti jopa noin 20 miljardilla eurolla”, Kyyrönen toteaa.
UTAKin mukaan sopeutusten vaaroja on valtiovarainministeriön arvioissa aliarvioitu, sillä ne eivät ota riittävästi huomioon suhdannesidonnaisten menojen kasvua, suhdannetilannetta tai leikkausten pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia.
”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän: ne heikentävät kasvua eivätkä auta taittamaan julkista velkaa seuraavan hallituskauden aikana. Tämä johtaa siihen, että EU:n finanssipolitiikan säännöt ja velkajarrulaki määräävät jälleen uuden massiivisen sopeutuskuurin vuonna 2031 alkavalle hallituskaudelle”, Kyyrönen jatkaa.
UTAKin laskelmien mukaan julkinen velkasuhde saadaan kuitenkin taittumaan veronkorotusten ja investointitoimenpiteiden yhdistelmällä. Kahdeksan miljardin euron veronkorotukset yhdistettynä viiden miljardin euron julkisten investointien tai yhtä tehokkaiden yksityisten investointien tukitoimien lisäykseen riittäisivät saavuttamaan tavoitteen.
”Yhteisöverokannan korottaminen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen ovat esimerkkejä julkista taloutta vahvistavista veronkorotuksista, joilla ei olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun Suomessa. Investointeja pitäisi taas kohdentaa väyliin, julkiseen asuntotuotantoon, korkeakoulutukseen, pääomasijoituksiin ja vihreää siirtymää tukeviin selektiivisiin teollisuuspolitiikan toimenpiteisiin. Investoinnit elvyttäisivät talouskasvua heikossa suhdannetilanteessa”, Kyyrönen arvioi.
Lataa PDF-raportti täältä.
Lisätietoja:
Otto Kyyrönen
040 168 0943
