Suomen talous ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen. Ongelmien juurisyy löytyy elinkeinorakenteen kriisiytymisestä 2010-luvun alussa. Matkapuhelinalan äkillinen romahdus sekä paperiteollisuuden vaikeudet johtivat talouskasvun ja tuottavuuskehityksen hyytymiseen.
2010-luvun alusta lähtien Suomessa on yritetty ennakoida, mitkä alat voisivat toimia kasvun vetureina tulevaisuudessa. Tieto on välttämätöntä niin teollisuuspolitiikan, innovaatiopolitiikan kuin koulutuspolitiikankin oikean kohdennuksen kannalta.
Ongelma on ollut kuitenkin siinä, että Suomessa ei toistaiseksi ole ollut systemaattista analyysia taloutemme vahvuusalueista. Yleisimmin erilaisissa strategioissa on korostunut kulloinkin vallitsevien globaalien trendien toistelu. Milloin on puhuttu tekoälystä, milloin ympäristöteknologiasta, milloin aseteollisuudesta. Epäselväksi on usein jäänyt, miksi juuri Suomella olisi vahvuuksia näillä alueilla, vaikka niiden ympärillä olisikin imua maailmantaloudessa.
Tuoreessa Sitralle tehdyssä selvityksessä Uuden talousajattelun keskus ja itävaltalainen wiiw-tutkimuslaitos pyrkivät tunnistamaan sellaisia Suomen viennin kompleksisuutta vahvistavia tuotannonaloja, joille siirtyminen tai joissa jo olevan tuotannon laajentaminen olisi myös realistista.
Vientiartikkeleiden kompleksisuutta mitataan sillä, kuinka harvinaista niiden valmistus on ja kuinka syvää osaamista se vaatii. Empiiristen havaintojen mukaan vientirakenteen kompleksisuus on vahvasti yhteydessä kokonaistuotannon tasoon.
Tavoitteiden realistisuutta voidaan taas mitata sillä, kuinka lähellä tavoiteltu tuotanto on talouden nykyisiä osaamisalueita. Laajentuminen täysin uusille alueille on vaikeampaa kuin siirtyminen sektoreille, jotka ovat osaamisen puolesta lähellä nykyisiä tuotannonaloja.
Näitä kriteerejä hyödyntämällä Suomen lupaavimmiksi tavaraviennin sektoreiksi nousevat perinteiset Suomen vahvuusalat metallien jalostus, konepajat ja kemianteollisuus. Näiden lisäksi potentiaalisiksi kasvualoiksi kohoavat optisten instrumenttien tuotanto sekä mittaamisteknologiat. Tavaraviennin ulkopuolelta kuudenneksi kasvualaksi on myös syytä nostaa viime vuosina vahvasti kasvanut ICT-palveluiden vienti.
Tulevien hallituskausien teollisuus- ja kasvupoliittisia valintoja olisi perusteltua rakentaa näiden klustereiden ympärille. Rajallisia resursseja ei pidä tuhlata matalan kompleksisuuden bulkkituotannon tukemiseen tai epärealistisiin pyrkimyksiin rakentaa tyhjästä uusia kasvualoja.
Lauri Holappa
toiminnanjohtaja
Antti Alaja
johtava asiantuntija
Uuden talousajattelun keskus – UTAK
Kirjoitus julkaistiin Kauppalehdessä 4.6.2026
