2020-luvun alun kehitystä Kiinassa, Yhdysvalloissa ja EU-maissa on luonnehtinut kiihtyvä geotaloudellinen kilpajuoksu. Kehitys on johtanut siihen, että yritystukia, pääomasijoituksia, infrastruktuuri-investointeja, tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja julkisia hankintoja ohjataan strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Esimerkiksi sähköautoilu, mikrosirut, tekoäly, aseteknologiat ja uusiutuva energia ovat saaneet strategisen merkityksen.
Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntijan YTM Antti Alajan tuore raportti Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka. Miten erikoistua kompleksisempaan ja vihreämpään tuotantoon? korostaa, että uudenlainen teollisuuspoliittinen orientaatio näkyy myös Suomessa. ”Vaikka poliittisessa puheessa törmää edelleen näkemyksiin teollisuuspolitiikan tehottomuudesta, niin tosiasiassa myös Suomessa tehdään tällä hetkellä valintoja strategisesti tärkeistä kohteista”, Alaja toteaa.
”Uudesta teollisuuspolitiikasta käy esimerkkinä se, että valmisteilla olevan uudistuksen mukaan valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus tulee keskittymään voimakkaammin suoriin sijoituksiin. Lisäksi puhtaan siirtymän teollisille investoinneille on valmisteilla erillinen verohyvitys ja investointiavustus”, Alaja jatkaa.
”Vaikka teollisuuspolitiikan harjoittamisen tieltä on kadonnut esteitä, niin julkisten panostusten suhteen kunnianhimon taso ei ole vielä riittävä”, korostaa Alaja. Lisäksi EU:n kilpailukykyrahaston kaltaiselle rahoitusvälineelle olisi tällä hetkellä huutava tarve, sillä EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt tekevät investointien merkittävän lisäämisen kansallisella tasolla haastavaksi.
Raportti on ensimmäinen suomenkielinen teollisuuspolitiikan paluuta käsittelevä laajempi katsaus. Raportissa tarkastellaan teollisuuspolitiikan määritelmiä, teoreettisia perusteluja, historiallisia ajanjaksoja sekä viime vuosien keskeisiä politiikkatoimia Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Suomessa.
Lue raportti PDF-muodossa.
Lisätiedot: Antti Alaja, 040 1952 041, [email protected]