Suomeen on perustettu uusi aatteellisesti progressiivinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo Uuden talousajattelun keskus (UTAK). UTAK saa rahoituksensa saksalaiselta Dezernat Zukunft -makrotalousinstituutilta. UTAKin yhteiskunnallisia tavoitteita ovat täystyöllisyys, pienet varallisuus- ja tuloerot, tasa-arvo, kestävä kehitys ja demokratia.
UTAKin toiminnanjohtajana on aloittanut poliittisen talouden tutkija VTT Lauri Holappa, joka siirtyi tehtävävään Helsingin yliopistosta. UTAKissa on aloittanut asiantuntijana YTM Antti Alaja, joka on työskennellyt aiemmin ajatuspajasektorilla ja tutkimustehtävissä.
UTAKin työn painopistealueita ovat makrotalouspolitiikkaan, teollisuuspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion kehittämiseen liittyvät kysymykset.
”Eurooppalaisessa talouspolitiikassa eletään nyt ratkaisevia hetkiä. Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa aggressiivisesti samaan aikaan, kun meidän olisi tehtävä merkittäviä investointeja ekologiseen jälleenrakennukseen sekä Euroopan strategisen autonomian turvaamiseen. Eurooppa ei saa ajautua jälleen samanlaisiin itseaiheutettuihin ongelmiin kuin reilut kymmenen vuotta sitten eurokriisissä”, Holappa toteaa.
UTAK on huolissaan, että raha- ja finanssipolitiikka viritetään Euroopassa liian kiristäviksi. Se katsoo, että uhkana pidetyn palkkainflaation torjumiseen on tarkemmin rajattuja ja oikeudenmukaisempia keinoja, kuten tulopolitiikka.
UTAK toimii osana Dezernat Zukunftin koordinoimaa European Macro Policy Network (EMPN) -verkostoa, joka pyrkii uudistamaan eurooppalaista makrotalouspoliittista ajattelua. Verkostoon kuuluu tutkimusryhmiä, ajatushautomoita ja koulutusorganisaatioista Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Alankomaista ja Ruotsista.
”Olemme hyvin iloisia siitä, että olemme saaneet Suomen ja UTAKin osaksi eurooppalaista verkostoamme. Lauri ja Antti ovat juuri oikeat ihmiset ajamaan talouspolitiikan suunnanmuutosta Suomessa”, Dezernet Zukunftin toimitusjohtaja Philippa Sigl-Glöckner kertoo.
Sigl-GlöckNerin mukaan EMPN-verkosto keskittyy lähiaikoina erityisesti eurooppalaisen finanssipolitiikan uudistamiseen, sillä EU-komissio on julkistanut ehdotuksensa finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisesta.
”Vastaisuudessa sääntökehikon tulee joustavammin mahdollistaa esimerkiksi ilmastoinvestoinnit ja talouspolitiikan vastasyklinen viritys.”, Sigl-Glöckner korostaa.