Paavo Rautio kritisoi pääkirjoituksessaan (HS 15.3.) meidän näkemyksiämme liittyen Suomen julkisen velan tasoon ja valtion rahoitusvarallisuuden myyntiin. Esitimme tuoreessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä, että talouspolitiikan säännöstö pitäisi rakentaa mieluummin nettovelan kuin bruttovelan ympärille, koska bruttovelkatarkastelussa julkisen sektorin rahoitusvarallisuus jätetään kokonaan huomiotta.
Nimenomaan Suomi kärsii siitä, että Euroopan unionin finanssipolitiikan säännöissä julkisen sektorin rahoitusvarallisuudella ei ole juuri merkitystä. Suomella rahoitusvarallisuutta on runsaasti, toisin kuin monella muulla EU-maalla, vaikka työeläkevarat jätettäisiin huomioimatta. Tämä johtaa liian kielteiseen kuvaan Suomen julkisen talouden tilasta ja kohtuuttomiin julkisen talouden sopeutusvaatimuksiin.
Kuten artikkelissamme kirjoitammekin, nykyinen julkisen velan kasvuvauhti on joka tapauksessa kestämätön. Tästä huolimatta myös julkisen velan tasolla on merkitystä, ja siitä olisi syytä olla julkisuudessa mahdollisimman realistinen kuva.
Rautio kritisoi myös näkemystämme, jonka mukaan julkisen talouden sopeuttamista pitäisi kompensoida omaisuusmyynneillä rahoitettavilla julkisilla investoinneilla ja yksityisten investointien tukitoimilla.
Toisin kuin Rautio antoi ymmärtää, julkisten investointien on havaittu useissa tutkimuksissa vaikuttavan erittäin myönteisesti ja nopeasti kokonaistuotantoon, työllisyyteen ja talouskasvuun.
Sebastian Gechertin ja Ansgar Rannenbergin laajassa metatutkimuksessa vuodelta 2018 julkisilla investoinneilla havaittiin olevan noin 2,3:n kumulatiivinen finanssipolitiikan kerroin matalasuhdanteessa, eli euron lisäys julkisissa investoinneissa kasvattaa taloutta kahden vuoden aikana noin 2,3 eurolla. Hyvin samankaltaisia tuloksia on saatu esimerkiksi Oļegs Matvejevsin ja Oļegs Tkačevsin tutkimuksessa sekä Pascal Goemansin tutkimuksessa.
Suomen talous ei kestä 8–11 miljardin euron nettosopeutusta. Kertaluontoisilla investointitoimilla talouden ja yhteiskunnan kohtaamaa iskua voidaan keventää olennaisesti. Tällöin julkinen talouskin vahvistuu tehokkaammin.
Lauri Holappa
toiminnanjohtaja
Uuden talousajattelun keskus
Patrizio Lainà
pääekonomisti, SAK
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.3.2026.
