Helmikuun 2026 lopulla finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä julkisti suosituksensa, jonka mukaan Suomen tulevan hallituksen on sopeutettava julkista taloutta 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella. Työryhmä perustettiin osana joulukuussa 2025 säädettyä velkajarrua, joka edellyttää, että Suomen julkinen velkasuhde laskee vähintään 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa, kunnes velkasuhde on alle 40 prosenttia BKT:stä. Tavoite on haastava, sillä valtiovarainministeriö ennustaa velkasuhteen nousevan tänä vuonna 91,6 prosenttiin.
Tulevan vaalikauden sopeutustarve oli keskeinen syy sille, että Kalevi Sorsa -säätiön 13.2. järjestämä Veroareena keskittyi tänä vuonna julkista taloutta vahvistaviin verotoimiin (ks. tilaisuuden tallenne). Osassa puheenvuoroista ehdotettiin, että erityisesti ruuan arvonlisäverotusta (ALV) voitaisiin kiristää. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat ovat alennetussa ALV-kannassa, joka laskettiin tänä vuonna 13,5 prosenttiin. Yleinen ALV-kanta on ollut sen sijaan 25,5 prosenttia syyskuusta 2024 lähtien.
Mikäli elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat korotettaisiin yleiseen ALV-kantaan, verotus kiristyisi eniten pienituloisilla kotitalouksilla, joiden toimeentulo on muutenkin kärsinyt viimeisten vuosien aikana. Lisäksi ruuan ALV-korotus heikentäisi progressiivista verotusta entisestään Suomessa. Tulevan hallituksen olisi järkevämpää suosia verouudistuksia, jotka eivät kohdistu merkittävissä määrin pienituloisiin kotitalouksiin.
Ruuan hinta on kallistunut merkittävästi viime vuosina
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi (KHI) kuvaa hintojen kehitystä Suomen taloudessa. Kuvio 1 esittää paitsi yleistä KHI:tä myös elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien KHI:tä vuosina 2019–2025. Kuviosta nähdään, että ruuan hinta on noussut yleistä hintatasoa nopeammin: vuosina 2022–2025 yleinen inflaatio oli keskimäärin 3,8 prosenttia ja elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien inflaatio 5,4 prosenttia vuodessa.
Lisäksi kuvioon 1 on piirretty Kelan kansaneläkeindeksi ja Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi. Kansaneläkeindeksi lasketaan kuluvan vuoden heinä-, elo- ja syyskuun elinkustannusindeksin pistelukujen avulla, ja sillä tehdään korotuksia Kelan maksamiin etuuksiin. Ansiotasoindeksi kuvaa puolestaan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä, eli se on indikaattori nimelliselle palkkatasolle.
Vaikka yleinen KHI, kansaneläkeindeksi ja ansiotasoindeksi kehittyivätkin hieman eri tahtiin vuosina 2019–2025, ne päätyivät suurin piirtein samalle tasolle vuonna 2025. Sitä vastoin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien KHI oli viime vuonna selvästi korkeammalla, eli ostovoima on heikentynyt enemmän niillä etuuden- ja palkansaajilla, joiden kulutuskorissa ruuan osuus on keskimääräistä suurempi.
Ruualla on suurin osuus pienituloisten kulutuksessa
Tilastokeskus tuottaa kotitalouksien kulutus -tilastoa, josta löytyy tietoa muun muassa kotitalouksien kulutuksen rakenteesta. Tilastoa julkaistaan epäsäännöllisesti – viimeisimmät tiedot koskevat vuotta 2022.
Kuvioon 2 on piirretty elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus eri tuloviidennesten kokonaiskulutuksesta. Mitä pienituloisempi kotitalous on, sitä suurempi osa kulutuksesta kohdistuu ruokaan: pienituloisimman viidenneksen kulutuksesta 17,7 prosenttia ja suurituloisimman viidenneksen kulutuksesta 11,7 prosenttia on elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia. Toisin sanoen ruuan keskimääräistä nopeampi inflaatio on heikentänyt eniten pienituloisten etuuden- ja palkansaajien ostovoimaa.
Lisäksi pääministeri Petteri Orpon hallitus on jäädyttänyt joidenkin Kelan maksamien etuuksien indeksikorotukset vuosiksi 2024–2027. Indeksikorotuksia ei tehdä muun muassa työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, lastenhoidon tukiin, opintorahaan tai sairauspäivärahaan. Päätös heikentää etuuksien reaalista ostovoimaa vaalikauden ajan. Kuviossa 3 kansaneläkeindeksi kuvaa indeksijäädytettyjen etuuksien tasoa suhteessa yleiseen KHI:hin ja ruuan KHI:hin vuosina 2019–2025.
Useita etuuksia on myös leikattu suoraan. Esimerkiksi työttömyystuen lapsikorotukset poistettiin huhtikuussa 2024 ja toimeentulotuen perusosaa alennettiin 2–3 prosentilla tässä kuussa. Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet toimeentuloa erityisesti pienituloisilla etuudensaajilla, joiden ostovoima on kärsinyt muutenkin eniten ruuan keskimääräistä nopeammasta inflaatiosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n arvion mukaan vuosina 2024–2025 tehtävät sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 110 000 henkilöllä, joista 27 000 on alle 18-vuotiaita.
Ruuan ALV-korotus kohdentuisi regressiivisesti
Kotitalouksien kulutus -tilaston tiedoilla on mahdollista laskea, kuinka eri tuloviidennesten veroasteet muuttuisivat, mikäli elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat korotettaisiin alennetusta ALV-kannasta (13,5 %) yleiseen ALV-kantaan (25,5 %). Alla esitelty laskelma on tehty vuoden 2022 tiedoilla, ja eri tuloryhmien veroasteet on laskettu kotitalouksien kulutus -tilaston käytettävissä olevat tulot -muuttujan avulla.
Kuvio 4 esittää ruuan ALV-korotuksen vaikutuksia tuloviidennesten veroasteisiin (suhteessa ryhmän käytettävissä oleviin tuloihin). Veronkorotus kohdentuu regressiivisesti: pienituloisimman tuloviidenneksen veroaste kasvaa 2,0 prosenttiyksikköä ja suurituloisimman viidenneksen 0,8 prosenttiyksikköä.
Tämä tarkoittaa, että ruuan ALV-korotus kohdistuisi juuri niihin kotitalouksiin, joiden ostovoima ja toimeentulo ovat heikentyneet erityisen paljon inflaation ja sosiaaliturvaleikkausten seurauksena. Pienituloiset kotitaloudet ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa, jossa vähäisiltäkin vaikuttavilla lisämenoilla tai heikennyksillä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kotitalouden toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Kun viime vuosien inflaation ja sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset huomioidaan, tulevan hallituksen on syytä välttää veronkorotuksia, jotka kiristävät nimenomaan pienituloisten verotusta.
Otto Kyyrönen, pääekonomisti, Uuden talousajattelun keskus
