Yhdysvaltojen varapresidentti J. D. Vancen Euroopan demokratioita vastaan hyökännyt puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyn ala-arvoinen kohtelu Valkoisessa talossa olivat historiallisia käännekohtia, jotka ovat johtaneet makrotalouspolitiikan ja puolustuspolitiikan suunnanmuutokseen EU:ssa.
Suunnanmuutos on näkynyt siinä, että EU-jäsenmaita koskevia finanssipolitiikan sääntöjä ollaan joustavoittamassa puolustusmenojen osalta. Lisäksi komissio esitti 150 miljardin euron puolustusrahoitusvälineen perustamista, joka rahoitettaisiin yhteisvelalla. Saksan seuraavan hallituksen on povattu investoivan valtavia summia puolustukseen ja infrastruktuuriin.
EU:ssa on tapahtunut sekä puolustus- että finanssipolitiikan paradigman muutos, sillä tarve rahoittaa puolustusta on jyräämässä finanssipolitiikan oikeaoppisuuden. Jos EU:n investointipolitiikan kehitystä komission edellisellä kaudella luonnehtivat vihreiden ja digitaalisten investointien edistäminen, niin seuraavina vuosina suuret panostukset ohjataan puolustukseen.
Saksan ja EU:n ekspansiivisemman finanssipolitiikan käänne on lisännyt toiveikkuutta Euroopan talouskehityksen suhteen, sillä puolustusinvestoinnit lisäävät merkittävästi EU-maiden kokonaiskysyntää. Vaikka tullisota Yhdysvaltojen kanssa varjostaa EU:n talouskehitystä, niin valtioiden kasvavat menot voivat kääntää suhdannetilannetta parempaan päin.
Koska luottamus Yhdysvaltojen sitoutumiseen Euroopan puolustukseen on horjunut, niin EU-komission esityksen mukaan puolustusvälineen mahdollistamien puolustushankintojen pitäisi kohdistua eurooppalaiseen tuotantoon. Financial Timesin (12.3.2025) mukaan rahoitusta voisi käyttää myös brittiläisten ja norjalaisten yritysten tuottamiin aseisiin.
Pitkän aikavälin talouskehityksen kannalta EU:n kasvavien puolustusmenojen ja puolustusteollisuuden kasvun vaikutus teknologiseen kehitykseen saattaa kuitenkin osoittautua vielä merkittävämmäksi kuin finanssipolitiikan ekspansion tuoma kasvusykäys. Teknologisen kehityksen suuret läpimurrot ovat kerta toisensa jälkeen kytkeytyneet sodankäyntiin.
Ihmiskunnan kehityksen kannalta on jälleen kerran traagista, että tutkimus- ja kehittämisrahoitusta joudutaan ohjaamaan aseiden kehittämiseen eikä tuottavampaan taloudelliseen toimintaan. EU:ssa on kuitenkin vedetty laajasti se johtopäätös, että Venäjän patoaminen Yhdysvaltojen vetäytyessä Euroopan puolustuksesta edellyttää mittavia panostuksia puolustukseen.
Erityisesti Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jälkeisestä historiasta tiedetään, että julkisilla puolustusmenoilla ja puolustusalan yrityksillä on potentiaalisesti mullistava vaikutus teknologiseen kehitykseen. Yhdysvaltojen kenties ikonisin julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoittaja on nimeltään Defense Advanced Research Projects Agency (DARPA), joka perustettiin vuonna 1958.
DARPA:n rahoituksella on kehitetty mullistavia sotilaallisia teknologioita, kuten häivehävittäjiä, ohjuspuolustusta ja drooneja. DARPA on jäänyt teknologisten vallankumousten historiaan myös siviilipuolen mullistavien innovaatioiden kautta. DARPA:lla oli keskeinen rooli mikrosirujen ja internetin alkuvaiheen kehityksessä.
Draghin raportissa EU:n kilpailukyvystä talouskehityksen keskeiseksi haasteeksi nimettiin erityisesti Yhdysvaltojen teknologisen etumatkan kiinnikurominen. Mikäli EU:n kasvavat puolustusmenot saataisiin kanavoitua myös DARPA:n kaltaisille eurooppalaisille organisaatioille, niin tällä voisi olla ratkaiseva vaikutus Euroopan teknologiseen kehitykseen.
Antti Alaja
